Nyt kyllä väsyttäisi mukavasti, vaikka kello tulee jo kymmenen. Vietin iltää ja yötä selailessani blogeja ja kirjoittaessani omaani. Olen näköjään tullut riippuvaiseksi tästä blogeilusta. Mä olen blogi-addikti.

Työkaverikin ehti jo soittaa ja kertoilla kuulumiset työpaikalta. Välillä en tiedä, haluanko kuulla mitään sieltä vai en.

Ja entäs hänen nämä miesjuttunsa. Mä olen ihan pihalla. Hän tapaa yhtä ja tapaa toista. Yksin hän ole vahingossakaan.

Mä olen vaan sellainen, että mielummin toivun jostakin jutusta yksin kuin että heti alkaisin olemaan jonkun uuden kanssa. Mä välillä jopa viihdyn yksin.

Elätkö täysillä? -kommenteista taidan kokeilla tänään yhtä: Mieti kokonainen ilta, miten voisit tienata miljoonan.